PTY: Mikä ruoassa maksaa? 6

Viimepäivinä on käyty vilkasta keskustelua ruoan hintatasosta Suomessa. Keskustelussa on kuitenkin hyvä muistaa kokonaiskuva, jota valottavat esimerkiksi julkiset tilastot. Suomessa ruoan hintataso on noussut saman verran kuin EU-maissa vuodesta 2005 lähtien: Eurostatin tilastojen mukaan EU27-maissa ruoan hinta on noussut 22,5 % ja Suomessa 22,6 %.

Vuosina 2012 ja 2013 ruoan hinta on poikkeuksellisesti noussut Suomessa enemmän kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Tilastokeskuksen viimevuotisen raportin mukaan tämän hinnannousun taustalla ovat olleet veronkorotukset sekä maailmanmarkkinahintojen nousu. Merkittävä osa kallistumisesta on peräisin tuottajahintojen noususta. Esimerkiksi kuluttajien suosiman siipikarjan lihan tuottajahinta nousi vuonna 2013 8,7 % ja kuluttajahinta 6,6 % ja naudanlihan tuottajahinta nousi 10,6 % ja kuluttajahinta 5,8 %.

Suurin tekijä Suomen ruoan hintatasossa on kuitenkin verotus. Yli 40 % ruoan hinnasta on Suomessa erilaisia veroja. Näitä veroja ovat tuloverot ja henkilöstösivukulut, tuoteverot, yhteisöverot, ympäristö- ja energiaverot sekä muut verot. Muun muassa Tilastokeskus on käsittellyt asiaa Tieto&trendit-lehdessään syksyllä 2013 (Tieto&trendit 6/2013).

Esimerkiksi ruoan arvonlisäveroprosentti (14 %) on Suomessa lähes kolminkertainen EU15-maiden keskiarvoon (5,4 %) verrattuna. Poliittisten päättäjien tulisikin huomioida päätöstensä vaikutus ruoan hintaan Suomessa. Nykyisessä tilanteessa on ehdottomasti pidättäydyttävä uusista ruoan alv:n ja valmisteverojen korotuksista.

Myyntikate ei ole sama kuin liikevoitto

Päivittäistavarakaupan tehtävät ja osuus kustannuksista elintarvikeketjussa ovat lisääntyneet EU:hun liittymisen jälkeen ja edelleen 2000-luvulla. Kaupan tuotteiden myynnistä saama kate ei tarkoita liikevoittoa, vaan myyntikatteella maksetaan esimerkiksi kymmenien tuhansien kaupassa työskentelevien ihmisten palkat, maamme asuttavuutta turvaavan kattavan myymäläverkoston vuokrat ja ylläpito sekä elintarviketurvallisuuden tiukkojen vaatimusten edellyttämä omavalvontatyö. Kauppa vastaa nykyään myös suurelta osin elintarvikeketjun logistiikka- ja kuljetuskustannuksista.

On hyvä muistaa, että ruoan hinta kulkee rinnakkain ansio- ja elintason kanssa. Suomessa kuluttajat käyttävät ruokaan pienemmän osuuden tuloistaan kuin muualla Euroopassa. Suomalaisten käytettävissä olevista tuloista ruokaan menee noin 12,3 %. Se on hyvä saavutus harvaanasutussa, pohjoisessa, pitkien kuljetusetäisyyksien ja korkeiden työvoimakustannusten maassa. Tähän on päästy pitkälti päivittäistavarakaupan tehokkaan toiminnan ansiosta.

Kuva: Lauri Mannermaa

6 vastausta artikkeliin PTY: Mikä ruoassa maksaa?

    • Tryben sanoo:

      Katso lidl tuoteselosteet ja laatuluokitus suomalaisittain. Ennen kuin valehtelet.

  1. Lempiäinen Lauri sanoo:

    Ruoka maksaa Suomessa sen takia paljon muihin maihin verrattuna, koska kaupan porras vie kaksi kolmasosaa jopa enemmän kokonaishinnasta.
    Jos tuottaja vie tavaran suoraan kaupan hyllylle, esim. perunat, laskutus kuitenkin kulkee tukkuliikkeen kautta, joka nappaa lopullisesta hinnasta yhden kolmasosan. Tekemättä käytännössä yhtään mitään.
    Vero höpinät ovat puppua.

    • Reino Rotkovuori sanoo:

      Lääkkeet halpenevat, ruoka kallistuu

      17.06.2014 12:42

      Lääkkeiden hintakehitys on täysin päinvastainen kuin ruoan ja useimpien muiden kulutushyödykkeiden.

      Kansalaisten reseptilääkkeistään maksama hinta oli maaliskuussa 2014 liki 20 prosenttia vähemmän kuin lääkevaihdon alkaessa huhtikuussa 2003. Itsehoitolääkkeet ovat halventuneet samassa ajassa kolmisen prosenttia.

      Kuluttajahinnat ovat keskimäärin nousseet reilussa kymmenessä vuodessa yli 20 prosenttia, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat yli 30 prosenttia ja taksimatkat liki 50 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tilastoista.

      Reseptilääkkeiden hintojen halpeneminen on kompensoinut myös jo viime vuoden helmikuussa toteutetut lääkekorvausten leikkaukset, jotka nostivat hetkeksi kuluttajien lääkekustannuksia (kaavio 1).

      – Samaan aikaan, kun lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat Suomessa nousseet, ovat lääkkeiden hinnat koko ajan laskeneet. Potilaiden näkökulmasta meillä on erittäin toimiva järjestelmä. Hinnat ovat laskeneet, mutta silti lääkkeiden saatavuus ja apteekkipalveluiden laatu on kyetty säilyttämään erinomaisella tasolla, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Ilkka Oksala toteaa.

      Lääkkeiden osuus terveyden-
      huoltomenoista EU:n pienimpiä

      Suomessa lääkkeiden osuus terveydenhuoltomenoista on EU:n pienimpiä ja selvästi alle keskiarvon.

      Lääkkeiden osuus terveydenhuoltomenoista on ollut Suomessa laskussa vuodesta 2004 ja on nyt samalla tasolla kuin vuonna 1996 (kaavio 2). Samalla apteekkien toimittamien reseptien määrä on koko ajan noussut. Vuonna 2003 reseptejä toimitettiin 40 miljoonaa ja ennakkotiedon mukaan viime vuonna 53 miljoonaa reseptiä.

      Huhtikuussa 2009 käyttöönotettu lääkkeiden viitehintajärjestelmä edisti lääkevaihtoa edullisimpiin lääkkeisiin, sillä viitehintajärjestelmässä lääke korvataan asiakkaalle lääkeryhmälle määritellyn viitehinnan mukaan. Sen ylimenevä osuus jää kokonaan asiakkaan maksettavaksi.

      Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan lääkevaihto on säästänyt potilaiden lääkemenoja yli 587 miljoonaa euroa huhtikuusta 2003 toukokuuhun 2014. Kela on säästänyt lääkekorvausmenoissa liki 124 miljoonaa euroa, eli yhteensä säästöä on kertynyt 711 miljoonaa euroa. Reseptilääkkeiden hintojen halpeneminen on säästänyt vähintään saman verran.

      Käyrästöt voit käydä katsomassa oheisesta linkistä!!

      http://www.apteekkari.fi/uutiset/yksittainen-artikkeli/laakkeet-halpenevat-ruoka-kallistuu.html

      Kaavio 1: Hintakehitys 1.4.2003-31.3.2014

      Kaavio 2: Lääkkeiden osuus terveydenhuoltomenoista

  2. Sauli Akholm sanoo:

    Selityksiä löytyy aina. Totuus vaan on se että S-kauppa joka on vain nimellisesti osuuskauppa ja pohjattoman ahneuden omaava Kesko riistävät perushyödykkeillä kansalta tuhkatkin pesästä. Ei ihme että Lidl lyö kolmanneksen lisää liikevoittoon kun siellä on jossain määrin kohtuullisia hintoja, ei kuitenkaan edullisia. Muualla euroopassa ei riistetä perustarpeilla. Alhaista.

Mitä mieltä sinä olet?