Tutkimukset kertovat: ruoan alkuperällä on väliä 0

80 prosenttia kotimaista

S-ryhmän ruokakaupoissa myydystä ruoasta lähes 80 prosenttia valmistetaan Suomessa.

Kotimaisuusaste on kasvanut aivan viime kuukausina edelleen. Syynä on kotimaisten suosikkituotteiden hintojen halpuuttaminen. Se on vetänyt esimerkiksi juustomyynnin kotimaisuusasteen kovaan kasvuun.

Pohdimmeko kuluttajina, mistä ruokamme tulee? Kyllä! Ainakin, jos viimeisimpiä tutkimustuloksia on uskominen.

Esimerkiksi Taloustutkimuksen Suomi Syö -tutkimuksen mukaan ruoan kotimaisuuden merkitys elintarvikkeita ostaessa on kasvanut tasaisesti vuodesta 2007 alkaen. Sitä ennen arvostus laski melkein kymmenen vuoden ajan.

Erilaisilla, useimmiten ulkomaiseen ruokaan liittyvillä ruokakohuilla on varmasti ollut vaikutusta tähän kasvuun.

Suomi & Suomalaiset Ruoka 2013 –tutkimuksessa suomalaisista 66% ilmoitti ruokakohujen lisänneen kotimaisen ruuan arvostusta.

Tämä näkyy myös kasvaneena kiinnostuksena ruoan alkuperää kohtaan.

Suomalaisista 64% ilmoitti kiinnostuksen ruoan alkuperää kohtaan lisääntyneen (Suomi & Suomalaiset 2013).

Lisäksi 61% ilmoitti tarkistavansa ostamiensa elintarvikkeiden alkuperämaan. Hieman yli puolet suomalaisista piti tärkeänä, että kotimaisen elintarvikkeet voitaisiin jäljittää maatilalle saakka. Kuluttajat eivät myöskään usko, että tuontilihan kohdalla on huolehdittu eläinten hyvinvoinnista samalla tavalla kuin kotimaisen lihan kohdalla (Suomi Syö 2014).

Kotimaisuus on tärkeä valintaperuste: hinnan, laadun ja maun jälkeen (TNS Atlas, 2014).

Kotimaisia elintarvikkeita pidetään useiden tutkimusten mukaan turvallisempina, puhtaampina, ja laadukkaampina kuin ulkomaisia. Kotimainen elintarvike puhuttelee varsinkin iäkkäämpiä kuluttajia. Etenkin yli 60-vuotiaiden suomalaisten mielestä kaikista EU-maista ei saa yhtä laadukkaita elintarvikkeita kuin Suomesta. Heistä 71% pitää tärkeänä syödä kotimaista ruokaa, kun alle 30-vuotiaista 56% pitää kotimaisen ruoan syömistä tärkeänä.

Nuoret arvostavat kotimaisuutta, mutta alle 30-vuotiaista yli puolet tekee ostopäätöksen usein alhaisimman hinnan perusteella. (Kansallinen Nuorisotutkimus, 2014).

Nuoret ovat huomattavasti merkkitietoisempia, kokeilunhaluisempia ja impulsiivisempia ostoissaan kuin yli 30-vuotiaat. Rahatilanne kuitenkin usein ohjaa valintoja.

Pienituloisille (alle 30 001 euroa vuodessa ansaitseville) lapsiperheille ruoan kotimaisuus on vähemmän tärkeä tekijä kuin muille ryhmille. Tämä liittynee osin myös siihen, että tulojen ollessa pienet nostaa hinta merkitystään valintaperusteena. Laadusta ja mausta harvoin ollaan valmiita tinkimään.

 

Lähteet: Suomi Syö 2014,Taloustutkimus; Suomi & Suomalaiset 2013, TNS ja Kansallinen nuorisotutkimus 2014, 15/30 Research

Artikkelikuva: Lauri Mannermaa

infokuva

Teksti: Katariina Roininen, Customer Insight Analyst, S-ryhmän marketkauppa

Mitä mieltä sinä olet?