Miten halpuuttaminen oli mahdollista? 1

Aloitimme suomalaisten suosikkituotteiden pysyvän halpuuttamisen tammikuussa Prismoissa. Jatkoimme samaa toukokuussa S-marketeissa.

Olemme laskeneet pysyvästi lähes 1000 tuotteen hintaa eri ketjuissamme. Vara hinnanalennuksiin on otettu omasta katteesta leikkaamalla.

Kevään aikana olemme saaneet paljon kiitoksia kuluttajilta. Kiitosten lisäksi olemme kuulleet paljon ihmettelyä ja epäilyksiä.

  • Miksi halpuuttamista ei tehty aiemmin?
  • Revittiinkö halpuuttaminen tuottajien selkänahasta?
  • Nousivatko muiden tuotteiden hinnat samaan aikaan kun osaa halpuutettiin?
  • Suosimmeko joitakin tuotteita muiden tuotteiden kustannuksella?

Meitä S-ryhmässä kritiikki on hämmästyttänyt. Meille on kunnia-asia että toimimme reilusti ja tasapuolisesti koko elintarvikeketjua kohtaan.  Halpuuttaminen kohdistettiin tietoisesti suomalaisiin tuotteisiin, jotta niiden osuus myynnistä kääntyisi nousuun. Halpuuttaminen toteutettiin pienentämällä S-ryhmän katetta.

Tunnistamme, että maataloustuottajien kritiikin takana on tuottajien huono taloudellinen tilanne. Osalla tuottajista koko toiminta on vaakalaudalla ja taloudellinen tilanne vakava. Ymmärrämme huolet hyvin – kansainvälisen kilpailun puristuksessa helppoa ei ole teollisuudella ja kaupallakaan.

Mutta nyt jos koskaan suomalaisen ruokaketjun pitäisi tehdä rakentavaa yhteistyötä. Ei maalata piruja sinne, missä niitä ei ole.

Halpuuttamisen lyhyt historia

S-ryhmän tehtävä kuluttajien omistamana osuuskauppana on aina ollut tarjota laadukkaita tuotteita edulliseen hintaan. Keskellä vaikeita taloudellisia aikoja tämän tehtävän merkitys on korostunut lisää.

Käynnistimmekin usean vuoden projektin tuotteiden hintojen laskemiseksi. Tämä projekti koostuu kustannussäästöistä ja niiden ohjaamisesta kuluttajahintoihin. Säästämme mm. investoinneista, vaihto-omaisuudesta, markkinoinnista, it-kuluista ja energiasta. Kaikki säästöt eivät tule heti, vaan ne toteutuvat vaiheittain.

Kun halpuutimme hintoja, teimme sen kokonaisvaltaisesti. Emme siis laskeneet pelkästään Oltermanni-juuston hintaa, vaan myös muiden samankaltaisten juustojen hintoja. Tällä haluamme tasapainottaa kysyntää useille tuotteille.

Ruokakaupan katteemme on selvästi laskenut. Se kertoo selkeästi ja rehellisesti, että panostus hintoihin on toteutunut suunnitellusti.

Kyse onkin nimenomaan panostuksesta katteen pienentämiseksi. Hankintahintamme ja siten myös kuluttajahinnat voivat elää suuntaan jos toiseen, mutta pienempi katetasomme on pysyvä muutos.

Yhdenkään halpuutetun tuotteen hinta ei ole noussut halpuuttamisen jälkeen. Muissa tuotteissa hinnannousuja on toki joitakin ollut.

Mm. pähkinöiden maailmanmarkkinahinta nousi selvästi ja vaikutti kuluttajahintoihin. Jatkossa hinnat (jopa halpuutetut) voivat kääntyä nousuun. Tällöin kyseessä on aina raaka-aineiden markkinahintojen tai muiden kustannusten muutokset Suomessa ja maailmalla.  Vastaavasti hankintahintojen alentumisen siirrämme heti kuluttajahintoihin.

Me emme ole nostaneet muiden tuotteiden katetta halpuuttamisen rahoittamiseksi emmekä niin tule tekemään.

Yhteistyötä teollisuuden ja tuottajien kanssa

Toteutimme halpuuttamisen kertomatta siitä etukäteen kenellekään. Tästä huolimatta haluamme tehdä yhteistyötä sekä teollisuuden että tuottajien kanssa. Suomessa tuottajat omistavat keskeisen osan elintarviketeollisuudesta ja käyttävät niissä päätäntävaltaa. Julkisesta keskustelusta päätellen tämä ei ole kuitenkaan saanut aikaan riittävää läpinäkyvyyttä asioiden taustoista koko tuottajakentälle. Suoraan tuottajien kanssa asioimme vain vähän, pääsääntöisesti vihannesostoissa.

Totta kai me neuvottelemme hankintahinnoistamme. Me ennustamme myymämme tuotemäärät hyvin tarkalla tasolla. Näitä määriä vasten teollisuus tekee tarjouksensa meille.

Ennusteiden pohjalta varataan tuotantokapasiteettia ja mahdollistetaan suunnitelmallinen ja tuottava toiminta koko elintarvikeketjulle.

Monissa tarinoissa kuvattujen kovien ja hikisten neuvotteluiden aika sen sijaan on ohi. Kaikki tietävät, mitä oman yrityksensä kyvyt ja tavoitteet ovat ja toimivat niiden mukaisesti.

Hinnan laskeminen on matematiikkaa. Paljon puhuttua hyllytilan myymistä, takaisinostopakkoa tai muita epäreiluja kauppatapoja me emme harrasta. Niistä ei analyyttisesti tarkasteluna hyödy kukaan.

Mitä seuraavaksi?

Tiedämme, että jo tehty halpuuttaminen ei vielä riitä. Uusia askeleita on tulossa sitä mukaa, kun kustannussäästöohjelmamme toteutuu.

Viestinnässä usein korostuu ja menee läpi vain yksi asia. Olemme kuitenkin tehneet muitakin isoja strategisia linjauksia.

Panostamme yhä enemmän laatuun ja tuoreuteen. Parannamme entisestään erikoistuotteiden ja herkkutuotteiden valikoimiamme. Lisäämme lähiruoka- ja luomutarjontaa myymälöissämme. Haluamme nostaa suomalaisen ruoan osuutta suomalaisessa elintarvikekulutuksessa.

Onko tämän kaiken tekeminen yhtä aikaa mahdollista? Helppoa se ei ole, mutta parhaiten pärjäävät ne, jotka tavoittelevat ja ennen kaikkea onnistuvat toteuttamaan vaikeita asioita.

Sellaisia, jotka ratkaisevat kuluttajien arjen ongelmia.

Yksi vastaus artikkeliin Miten halpuuttaminen oli mahdollista?

  1. Lauri sanoo:

    Halpuuttaminen on aina hyvästä. Olen itsekin siirtynyt Lidlistä takaisin Prisman asiakkaaksi. Arvostan halpuuttamisen ohella laadukkaita tuotteita ja täysiä hyllyjä 🙂 Netissä puhelinliittymätkin voi vertailla yhdellä sivulla http://www.liittymävertailu.com/
    Olisi mielenkiintoista nähdä vastaavat tuotteet hyllyssä vierekkäin, niin säästyisi puhelinmyyjien luukutukselta 🙂

Mitä mieltä sinä olet?