Myymättä jäänyt ruoka ei päädy kaatopaikalle 0

Kestävät teot esiin!

Suomi osallistuu tänä vuonna ensimmäisen kerran Euroopan kestävän kehityksen viikkoon (ESDW).

Viikko on 30.5.–5.6.2015 ja sen tavoitteena on pistää liikkeelle ja tehdä näkyväksi kestävän kehityksen erilaisia hankkeita ja projekteja ympäri Eurooppaa.

Lue lisää täältä

Ruokahävikistä on käyty keskustelua kevään aikana niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Ranskassa muun muassa hyväksyttiin toukokuussa laki, jonka mukaan myymättä jääneet, mutta edelleen syömäkelpoiset elintarvikkeet pitää antaa hyväntekeväisyyteen, eläinten rehuksi tai kompostoitavaksi.

Hävikistä ei debatoida suotta: noin kolmannes globaalisti tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Kun kysyimme asiakasomistajiltamme tärkeimpiä vastuullisuusteemoja, nousi ruokahävikin torjuminen ykköseksi.

Suurin hävikki syntyy kodeissa

Suomalaisessa elintarvikeketjussa ruoasta joutuu roskiin 10–15 prosenttia. Teollisuus aiheuttaa hävikistä 27 prosenttia, kaupat 18 prosenttia, ravintolapalvelut 20 prosenttia ja kotitaloudet huikeat 35 prosenttia. Yksittäinen kuluttaja viskaa kotonaan menemään 20–30 kiloa sapuskaa vuodessa. Ruokahävikki ei ole vain taloudellinen ongelma, vaan ruoan päätyminen jätteeksi on kerrannaisvaikutuksiltaan suurin yksittäinen ympäristöä kuormittava tekijä ruokaketjussamme.

Hävikin minimointi on järkihommaa

S-ryhmässä työtä hävikin minimoimiseksi on tehty jo vuosia. Vuonna 2014 S-ryhmän ruokakaupoissa poisheittohävikki suhteessa ruokamyyntiin oli 1,79 prosenttia. Vastaava luku vuonna 2013 oli 1,80 prosenttia ja vuotta aiemmin 1,97 prosenttia. Suunta on siis laskeva.

S-ruokakaupoissa hävikinhallinta alkaa valikoimien suunnittelusta ja tuotetilausmäärien hyvästä ennakoinnista. Tällä varmistetaan tuotteiden tuoreus ja oikea-aikainen, synkronoitu täydennystilaaminen sekä fiksusti ajoitetut toimitukset myymälöihin.

Hyvällä pakkaussuunnittelulla on myös suuri merkitys hävikin vähentämisessä. Pakkaus suojaa tuotetta pitkien kuljetusmatkojen ajan sekä käsittelyn aikana niin varastoissa kuin kaupassakin.

Hävikkiä minimoidaan myös alentamalla tuotteiden hintaa juuri ennen kuin viimeinen käyttöpäivä uhkaa lähestyä.

Ruokakaupoista ei jätettä kaatopaikoille

Ruokahävikkiä tulee kuitenkin aina vääjäämättä jonkin verran. Ruokakaupoissa hävikkiä syntyy yleisimmin tuoretuotteista, kuten hedelmistä, vihanneksista sekä leivistä ja maitotuotteista.

S-ryhmän ruokakaupoissa nämä tuotteet pyritään antamaan hyväntekeväisyyteen. Käytännössä kaikki alueosuuskaupat lahjoittavat elintarvikkeita. S-ryhmällä on maanlaajuisesti yli 200 kumppania, joille elintarvikkeita luovutetaan.

Viimeinen vaihtoehto ruokahävikin hallinnassa on biojätteeksi päätyminen. Biojätteeksi päätyvät elintarvikkeet voidaan kompostoida tai hyödyntää energiana, biopolttoaineena tai -kaasuna. Kaupan elintarvikehävikistä ei pääsääntöisesti synny kaatopaikkajätettä.

Biopolttoainetta leipäjätteestä

ABC-asemilla myytävä EkoFlex E85 on polttoaine, jota valmistetaan kotimaisesta elintarviketeollisuuden ja ruokakaupan biojätteestä. Sen tuotanto ei näin ollen kilpaile viljelysmaasta ruoantuotannon kanssa.

Bioetanolin valmistuksessa hyödynnetään muun muassa sellaista kauppojen leipäjätettä, jota ei voida lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

ABC-asemilla myydystä EkoFlex E85 -polttoaineesta 13,6 prosenttia on peräisin osuuskaupoilta kerätystä jäteraaka-aineesta.

infokuva

Teksti: Anna Mäenpää, yhteiskuntasuhdepäällikkö, SOK

Mitä mieltä sinä olet?