Hintojen halpuuttaminen jatkuu – kotimaisen ruoan eduksi 16

Uuden edullisemman hinnan saavat nyt lukuisat loppuvuoden juhlakauden herkut.

Minkä tuotteiden hinta laskee?

Katso listaus esimerkkituotteista.

S-ryhmä keventää suomalaisten ruokakustannuksia halpuuttamalla nyt loppuvuoden juhlakauden herkkujen hintaa Prismoissa ja S-marketeissa. Samalla S-ryhmä jatkaa suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukyvyn tukemista kotimarkkinoilla omista katteistaan tinkien.

Taloustutkimuksen tuore Suomi syö 2015 -tutkimus kertoo, että noin 85 prosenttia kuluttajista sanoo arvostavansa kotimaista ruokaa – kunhan se ei ole liian kallista. Yhä harvempi suomalainen nimittäin pitää ruoan kotimaisuutta tärkeämpänä ostoperusteena kuin sen hintaa. (Lähde: TNS Monitor Ruoka 2015 / TNS Consumer Insight).

S-ryhmä jatkaakin nyt kotimaisten elintarvikkeiden hintojen halpuuttamista ja tukee näin niiden kilpailukykyä suhteessa vastaaviin tuontituotteisiin.

Tämä työ on tuottanut jo hyvää tulosta. Esimerkiksi juustojen kulutuksen kotimaisuusaste on pudonnut Suomessa vuosikausia. Halpuuttamisen myötä lasku on kääntynyt nousuksi. S-ryhmän kaupoista myydyistä juustoista liki 60 prosenttia on nyt kotimaisia, kun valtakunnan tasolla vastaava luku ilman S-ryhmää on vain 41 prosenttia. S-ryhmän hyvä kehitys on siis kääntänyt valtakunnallisesti pitkään laskeneen kotimaisuusasteen vahvaan nousuun. (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy; S-ryhmän myyntiraportointi; Nielsen Homescan 2015).

Vedämme vyömme entistä kireämmälle

Etenkin maataloustuottajien piirissä on ihmetelty, viimeksi Helsingin Sanomien jutussa 16.10., ”kuka halpuutuksen oikeasti tekee ja mistä ne kustannukset otetaan pois”.

”Varat halpuuttamiseen hankimme omaa vyötämme kiristämällä. Leikkaamme siis omaa katettamme. Säästämme tänä vuonna yli 60 miljoonaa euroa ja ohjaamme säästöt suoraan hintoihin. Katteesta tinkiminen ja tehostaminen onnistuvat, koska olemme hakeneet säästöjä muun muassa markkinoinnissa, IT:ssä ja energiakuluissa. Opettelemme myös keräämään hyötyjä digitalisaatiosta: ennakoimme ja suunnittelemme paremmin ja toimimme fiksummin”, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä vastaa.

Artikkelikuva: Lauri Mannermaa

16 vastausta artikkeliin Hintojen halpuuttaminen jatkuu – kotimaisen ruoan eduksi

  1. Vesa Höijer sanoo:

    Niin…tofujäätelöpuikon hinta nousi 1,65 eurosta 1,99 euroon. Hinnan nousu 20,6 %. Eihän se tietenkään ole kotimaista, joten hinnanlaskua en odottanutkaan, mutta olisiko ollut liikaa pyydetty, jos sen hinta olisi pysynyt ennallaan?

  2. Outi sanoo:

    Hei Vesa, oikeassa olet, kyseisen jäätelön hinta on tosiaan noussut. Kyse on normaalista hinnankorotuksesta, joita aika ajoin tulee. Näihin nousuihin vaikuttavat yleensä esim. raaka-ainekulujen nousu, valmistuskustannusten kasvu ym. Haluamme tarjota kattavan valikoiman tuotteita myös erikoisruokavalioihin ja tavoitteemme on pitää ne myös aina kilpailukykyisesti hinnoiteltuna. Ikävä kyllä hinnat saattavat silti toisinaan nousta.

  3. Vesa Höijer sanoo:

    Soijajuoma maksaa S-market Vaajalassa 1,35 euroa/litra ja muissa S-marketeissa 1,89 euroa. Miksei se voisi olla kaikissa 1,35?

  4. Vesa Höijer sanoo:

    Ja jos soijatuotteet ovat marginaalituotteita, silloin niiden hinnan laskemisen ei pitäisi vaikuttaa paljon liikevaihtoon ja -voittoon, koska niitä myydään niin vähän. Hintojen laskun myötä myynti saattaisi lisääntyä, joka taas korvaisi hinnan laskun tuomaa tappiota.

  5. Outi sanoo:

    Terve taas Vesa, osuuskaupat hinnoittelevat tuotteensa itsenäisesti ja myös saman osuuskaupan sisällä eri paikassa sijaitsevilla myymälöillä voi olla eroja hinnoissa mm. paikallisesta kilpailutilanteesta johtuen.

  6. Toivo Häggman sanoo:

    Ihmettelen myös hintojen eroja eri S-kaupoissa – siinä olisi miettimisen paikka! Ottakaa mallia muista kilpailevista liikkeistä hintojen yhdenmukaisuudesta!
    Suuri ihmetyksen aihen on myös S-markettien ja Prismojen suuri hinta ero tuotteiden välillä! Ei herätä luottamusta!

    • Outi sanoo:

      Hei Toivo, ja kiitos viestistä. Hinnat ovat S-ryhmän kaupoissa kyllä varsin yhdenmukaiset yhden ketjun sisällä. Vaihtelu on pientä, vaikka toki mahdollista. Isojen ja pienien kauppojen välillä samalla tuotteella kuitenkin saattaa olla hintaeroa ja tämä on tilanne monessa muussakin kaupassa. Kaupan pyörittämisen kustannukset vaikuttavat hintoihin, isoissa Prismoissa suuret myyntimäärät ja tehokkuus mahdollistavat alhaisemmat hinnat. Kaikki S-ryhmän kauppojen tuotteet ja hinnat löytyvät osoitteesta: http://www.foodie.fi

  7. Vesa Höijer sanoo:

    Reilun kaupan banaanien hinta on laskenut noin 10 %. Hienoa. Toivottavasti hinnanalennus on pysyvä.

  8. Uolevi Mattola sanoo:

    Ihanaa että olette halpuuttaneet hintojanne. Muilta osin yhdyn edellä esiintyneisiin veljiin.

  9. Terhi sanoo:

    Miksi S-ryhmä ottaa halpuutukseen vain elintarvikkeita ja lähestulkoon vain ja ainoastaan kotimaisia sellaisia? Milloin halpuutus iskee esim. hygieniatuotteisiin ja muihin päivittäistavarakaupan tuotteisiin? Onko S-ryhmä “arkajalka” halpuuttaakseen Unileveriä tai Danonea?

    • Outi, SOK sanoo:

      Moi Terhi, koska halpuuttamisvara otetaan omasta kassasta, olemme valinneet halpuutettaviksi pääosin kotimaisia suosikkituotteita. Näin parannamme osaltamme niiden hintakilpailukykyä ja lisäämme sitä kautta suomalaisen ruoan myyntiä. Olemme kyllä poimineet halputtamislistalle myös mainitsemiesi yritysten tuotteita, mutta edellä mainituista syistä niiden määrä on ollut vähäisempi.

  10. Aleksandra Sakka sanoo:

    Halpa-Halli vai Prisma, kumpi lie halvempi. Halpamaista meininkiä. Mutta kuten edesmennyt henkilö totesi, meininki se on pas*akin meininki. Pastaa pitkällä tikulla, söi kiinalainen Pariisissa. Hip hei, maiskista vaan ja huttua huiviin sanoi Aku Ankka. Kallis lehti muuten. Halpuuttaisivat, rieto kumminkin!

  11. Timo sanoo:

    Mistä tuo Prisman jo aika kauan ollut pakkoruotsittaminen mainoksissa johtuu? Aina kun tulee uutta mainosta, jollain tavalla mainostetaan samalla ruotsalaisuutta, vähintään koko mainos puhuttu ärsyttävällä pakkoruotsilla, miksi??

  12. Outi Hohti sanoo:

    Terve Timo, ja kiitos palautteesta. Kyse on Prisman uudesta mainoksesta, jossa naapurimaan Prisma-fanit tutustuvat ketjun tarjontaan. Tämä pilke silmäkulmassa tehty sarja on herättänyt suurta hilpeyttä ja hyväntuulisuutta, mutta toki osassa asiakkaita myös ärsyynnystä. Kyse ei ole pakkoruotsin tuputtamisesta, vaan puhtaasti uudesta mainonnan linjasta.

    • Timo sanoo:

      Hei, kysehän ei ole vain yhdestä mainoksesta jossa “naapurimaan Prisma-fanit tutustuvat ketjun tarjontaan.” vaan onhan tätä hurrittamista jatkunut pitkin vuotta useissa eri mainoksissa, liekö päätöksisiä tekevä taho joku suomenruotsalainen? Jos se viimeisin mainos on suunnattu naapurimaan faneille niin eikö kohderyhmän tavoittaisi paremmin paikallisessa mediassa? En usko että koko suomi on tässä nyt niin “ilahtunut ja hyväntuulinen” pelkän pakkoruotsin ansiosta.

  13. Outi sanoo:

    Pahoittelut epätarkasta ilmauksesta: mainossarja on uusi, eli yksittäisiä mainoksia toki on ollut useampia. Kiitos palautteesta joka tapauksessa, vien sitä eteenpäin.

Mitä mieltä sinä olet?