Vieraskynä: Tuloksellista syöpätutkimusta ei tehdä ilman rahaa 1

  • Roosa nauha on suurin ja tunnetuin syöpäkeräys Suomessa.
  • S-ryhmä on yksi Roosa nauha -keräyksen päämyyntikumppaneista.
  • Kampanjan avulla kerätään varoja suomalaiseen rintasyöpätutkimukseen ja maksuttomaan neuvontaan.
  • Nauhaa myydään kampanja-aikana 22.9.-31.10. Prismoissa, S-marketeissa, Saleissa, Alepoissa, ABC-liikennemyymälöiden marketeissa, Sokoksissa ja Emotioneissa.
  • Tämän vuoden tyylikkään&rockhenkisen nauhan on suunnitellut muusikko Michael Monroe.

Syöpä on pirullinen tauti. Sen kasvu perustuu yksittäisten syöpäsolujen kykyyn jakautua ja levitä ilman, että ne välittävät tuon taivaallista normaalien solujen käytössäännöistä. Erityisen kurjaksi syöpäsolujen käytös muuttuu silloin, kun ne oppivat torjumaan syöpälääkkeiden tappavat vaikutukset.

Kaikki syöpäsolujen käytöspiirteet perustuvat siihen, että solujen toimintaa säätelevät mekanismit ovat menneet sekaisin soluissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Näiden muutosten yksityiskohtainen ymmärtäminen onkin perusta syövän hoidon ja diagnostiikan kehittymiselle.

Lähes kaikki viimeaikaiset syövän hoidon edistysaskeleet perustuvat syöpäsolujen ja muiden syövässä vaikuttavien solutyyppien toiminnan ymmärtämiseen. Se vaatii monialaista yhteistyötä syöpätutkimusta tekevien biokemistien, geneetikkojen ja muiden eri alojen tutkijoiden kanssa. Tiedon soveltaminen kliiniseen käyttöön vaatii lisäksi saumatonta yhteistyötä kliinistä syöpätutkimusta tekevien lääkärien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Varojen puute estää edistysaskeleet

Valitettavasti tämä kaikki maksaa. Yliopistot tarjoavat tutkimukselle niiden tarvitsemat rakenteet, mutta tutkimuskuluihin niiden budjeteista käytetään mitättömän pieni osa. Suurin osa tutkimuksen kuluista katetaan kovasti kilpailluilla Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoilla sekä säätiöiden, kuten Syöpäsäätiön, apurahoilla.

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen määrärahat ovat jämähtäneet vuoden 2005 tasolle. Hallituksen kieltäydyttyä korottamasta akatemian rahoitusta on tosiasia, että samaan aikaan kohonneet tutkimuskulut ovat alkaneet merkittävästi heikentää mahdollisuuksiamme tehdä korkeatasoista syöpätutkimusta.

Jos emme halua tinkiä tutkimuksen tasosta ja haluamme tuottaa tietoa, joka oikeasti edistää syövän syntymekanismien ymmärrystä ja sitä kautta luo pohjaa uusille lääkehoidoille, on rahoituksen pysyttävä mukana kehityksessä. Mutta kun suomalaisilla tutkimusryhmillä on käytettävissään merkittävästi vähemmän rahoitusta tutkimusmateriaalien ja nykyaikaisten tutkimuspalveluiden hankkimiseen kuin kilpailijoilla, mahdollisuudet menestyä kilpailussa ovat perin huonot. Samalla tavalla kuin ruokaakaan ei voi tehdä ilman raaka-aineita, ei laboratoriokokeitakaan voi tehdä ostamatta jatkuvasti tutkimukseen tarvittavia materiaaleja. Raha siis ratkaisee.

Lahjoitus luo uskoa

Syöpäsäätiön jakamat tutkimusapurahat menevät suoraan tutkimuksen kuluihin. Onkin erityisen hyvä tunne työskennellä rahoituksella, jonka tietää tulevan suoraan lahjoittajilta, jotka uskovat, että voimme yhdessä muuttaa syövän hoitomahdollisuuksia.

Pienikin Syöpäsäätiön myöntämä projektirahoitus voi olla alku menestystarinalle. Oman työryhmäni alkuperäislöydökset, jotka osaltaan on tehty juuri Syöpäsäätiön rahoituksen turvin, ovat johtaneet siihen, että etsimme tällä hetkellä uutta lääkemolekyyliä syövän hoitoon yhteistyössä lääkeyrityksen kanssa.

Unelmani on, että tämä tarina päättyy siihen, että yhtenä päivänä myös suomalainen syöpäpotilas hyötyy tästä toivottavasti löytyvästä uudesta lääkkeestä. Te lukijat voitte vaikuttaa tällaisten unelmien toteutumiseen lahjoittamalla, mutta myös levittämällä ymmärrystä siitä, miten tärkeää työtä Syöpäsäätiöt tekevät korkeatasoisen suomalaisen syöpätutkimuksen mahdollistajina.

infokuva

Teksti: Jukka Westermarck, Syöpäinstituutin tutkijaprofessori, Biotekniikan keskus ja Patologia, Turun Yliopisto

Yksi vastaus artikkeliin Vieraskynä: Tuloksellista syöpätutkimusta ei tehdä ilman rahaa

  1. TP Ranta sanoo:

    lahjoituksin tätä yhteiskuntaa ei pelasteta, tutkimusrahoitus on tultava yhteiskunnalta.

Mitä mieltä sinä olet?