Vieraskynä: Neuvoja lievittämään lapsiperheiden ravitsemushuolia 0

Lisää tietoa!

Sosiaalisen median kohtuuttomissa ruokakuohuissa mieltään voi rauhoittaa asiantuntijoiden kokoamalla tutkitulla tiedolla. Sitä löytyy mm. täältä.

Alkuun iloisia uutisia: enemmistö suomalaislapsista voi hyvin, myös ravitsemuksen näkökulmasta, ja lasten ruokavalion laatu on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana.

Energian ja tyydyttyneen rasvan keskimääräinen saanti on vähentynyt, ja kasvisten ja hedelmien kulutus näyttäisi olevan nousussa. D-vitamiinilla täydennettyjen elintarvikkeiden kulutus sekä lasten D-vitamiinivalmisteen ympärivuotinen käyttö näkyvät lasten kohentuneena vitamiinitilanteena.

Ruokakyselyissä ruoan vaikutukset omaan ja perheen terveyteen kuitenkin huolettavat vanhempia. Mistä oikeasti kannattaa olla huolissaan? Ja mikä tärkeintä: miten huoliaan voi lähteä helpottamaan

1 Syökää yhdessä

Yhteiset ateriat ovat yksi tärkeimmistä teoista lasten terveemmän tulevaisuuden hyväksi. Yhteisten aterioiden määrä on suomalaisperheissä kuitenkin vähentynyt ja välipalasyöminen lisääntynyt erityisesti yläkoululaisilla.

Perheen yhteisillä aterioilla jaetaan monipuolista hyvinvointia, mikä näkyy vielä nuorten aikuistenkin elintavoissa mm. vähäisempänä päihteiden käyttönä. Yhteinen ateria voi olla myös aamupala, jos perheen aikataulu ei jousta yhteiseen päivälliseen. Pääaterioiden väliin jättäminen on jo lapsilla yhteydessä suurempaan aineenvaihdunta- ja verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöiden kasautumiseen.

2 Tavoitteena mielen maltti

Tavoitteeksi kohtuullisuus ja mielen malttaminen. Lihavuuden yleistyminen on yksi kansanterveyshaasteistamme. Kohtuullisuuden tavoittelu lähtee energian saannin ja kulutuksen tasapainottamisesta sekä nälän tunteen mukaisesta syömisestä.

Onnellinen on se lapsi, joka kodin perintönä oppii kaikessa syömisessä kohtuullisuuden periaatteen sekä arjen ja juhlan eron. Syömiseen liittyvän mielen malttamisen opettelu on aikuisena paljon haastavampaa.

3 Aikuiset, teillä on vastuu

Lasten ja nuorten ruokaympäristö on aikuisten vastuualuetta. Ruoka-aineiden saatavuus lisää niiden käyttöä erityisesti lapsilla ja nuorilla. Tämä pätee niin makeisiin kuin alkoholiinkin. Hyviä vaihtoehtoja tulisi olla helposti saatavilla: jääkaapissa napostelujuureksia, keittiön pöydällä hedelmiä, kaupan kassajonossa kassakasviksia ja liikuntahallissa vesipiste limsa-automaatin sijaan.

Sosiaalisella ruokaympäristöllä tarkoitetaan mm. vanhempien antamaa roolimallia. Ruokailutilanteessa aikuisten esimerkki monipuolisesta syömisestä on tehokkaampi lasten ruokavalion muokkaaja kuin rajoittaminen ja syömään painostaminen.

4 Arvostakaa kouluruokaa

Arvosta lapsen ja nuoren kuullen päiväkodin ja koulun tarjoamaa ruokaa! Suomalainen päiväkotiruoka on laajan DAGIS-tutkimuksen uusimpien tulosten mukaan erittäin laadukasta. Esimerkiksi lisätyn sokerin osuus ruoasta ylsi 66 päiväkodin otoksessa maailman kansanterveysjärjestön tiukkaan suositukseen (enintään 5 % kokonaisenergiasta).

Ruokailu varhaiskasvatuksessa ja koulussa tasoittaa lasten perhetaustoista johtuvia ravitsemuseroja edistäen näin terveyden tasa-arvoa. Kasvatuskumppanuus on julkista kritisointia tehokkaampaa joukkoruokailun korkeaan ravitsemuslaatuun pyrittäessä.

5 Valitkaa terveellisiä välipaloja

Lisää värikästä rouskutusta välipaloille ja hyvälaatuista rasvaa aivoille! Suositelluista viidestä päivittäisestä kasvis-, hedelmä- ja marja-annoksesta syödään edelleen keskimäärin vain puolet, ja huomattava osa lasten ja nuorten energian ja sokerin saannista kertyy välipaloista. Välipala on pienoisateria, jonka ravitsemuslaadusta ei kannata tinkiä. Laatu kohenee kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla sekä täysjyvätuotteilla.

Vanha kansa sen tiesi: syömällä särkeä kasvattaa järkeä. Aivojen rasvahapoista noin kolmannes on monityydyttymättömiä rasvahappoja, joiden saantia olisi varaa lisätä. Solujen uusiutumista tapahtuu koko ajan ja siksi tarjolla tulisi olla hyvälaatuisia rakennusaineita: kalaa, kasviöljyä, kasvimargariinia ja pähkinöitä.

6 Luottakaa tutkittuun tietoon

Suomalaisten koulutustaso ja sitä kautta lapsiperheiden tietoisuus ravitsemusasioista ovat kohentuneet. Ruokatrendit ja ravitsemuskeskustelu menevät kuitenkin välillä kohtuuttomiksi ja synnyttävät aiheetonta huolta yksittäisten elintarvikkeiden terveysvaikutuksista.

Käytetyt termitkin ovat harhaan johtavia: roskaruokaa on vain pilaantunut, mikrobiologisesti syömäkelvoton ruoka, ja herkku se on hedelmäkin. Yksittäistä pelastajaelintarviketta tai selkeää pahista ei ole. Ruokavalio on aina kokonaisuus ja sen monipuolisuus sekä syömisen ja kulutuksen tasapainottaminen ovat keskeisiä.

infokuva

Teksti: Maijaliisa Erkkola, ravitsemustieteen dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Mitä mieltä sinä olet?