Vieraskynä: Ruokapöydässä nuoret tankkaavat turvallisuutta 0

Jouluna köyhyys näkyy vähävaraisen perheen elämässä erityisen selkeästi. Usein lahjat tai jouluruoka jäävät ostamatta. Hyvä Joulumieli -keräys tuo ruokaa joulupöytään. Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämän keräyksen tuotolla jaetaan joulun alla yhteensä 28 000 ruokalahjakorttia vähävaraisiin lapsiperheisiin. Tavoitteena on, että perheissä olisi mahdollisuus syödä jouluateria varallisuudesta riippumatta.

Keräyksen taustalla on sama ajatus kuin Nuorten turvataloissa, joissa istutaan yhteisen pöydän ääreen vuoden jokaisena aamuna ja iltana: ruokapöydässä tankataan paitsi ruokaa, myös turvallisuutta ja eväitä elämään.

Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla ratkaistaan nuorten kanssa elämän suuria ja pieniä pulmia. Jos elämä on solmussa niin, ettei turvallista yösijaa ole, nuoret ovat tervetulleita majoittumaan väliaikaisesti turvatalolle.

Sosiaalihistorioitsijat Antti Häkkinen ja Mikko Salasuo kuvaavat perheen ruokapöytää ihmisten tärkeimmäksi risteyskohdaksi. Se on paikka, jossa eri ikäiset ovat kautta historian kohdanneet ja jakaneet arjen kokemuksiaan, tunteitaan ja toiveitaan. Pöydissä neuvotellaan ja väitellään – ja ollaan tarvittaessa hiljaa, kuitenkin yhdessä.

Samat eväät kaikille?

Nuorten turvataloissa ruokapöydän ympärillä on vilkasta. Pöytä on kohtaamispaikka, jonka ääressä tapaavat turvatalolle tulleet nuoret ja turvatalon aikuiset.

Nuorten turvatalon ruokapöydässä turvatalon vapaaehtoisen laittamaa hyvää ruokaa on tarjolla kaikille nuorille, taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Ruokapöytä henkii paitsi yhteisöllisyyttä, myös tasa-arvoa: yhä useampi nuori itsenäistyy tilanteessa, jossa hänen rahansa ja sosiaaliset verkostonsa eivät riitä arjessa pärjäämiseen.

Jo yli puolet lapsuudenkodistaan muuttaneista nuorista joutuu turvautumaan vanhempiensa taloudelliseen tukeen ja toimeentulotukea tarvitsee yhä useampi nuori. Vaikka koko väestön asunnottomuus Suomessa laskee, asunnottomien nuorten määrä on kasvussa.

Turvatalot tukevat nuoria itsenäistymisen mutkaisilla poluilla. Tulevaisuuden edessä epäröivä nuori saa suuntaa elämäänsä, ja vailla asuntoa tai ruokaa oleva nuori löytää turvallisen yösijan.

Jokaisen nuoren oikeus inhimilliseen tukeen

Tuen hakeminen merkitsee nuorelle korkean kynnyksen ylittämistä, sillä elämän epävarmuus tai perheen varattomuus tuottavat nuorelle häpeää ja pelkoa leimautumisesta epäonnistujaksi. Taloudellinen köyhyys merkitsee nuorelle usein myös sosiaalista köyhyyttä. Hyvin toimeentulevat nuoret tapaavat ystäviään useammin, kokevat vähemmän yksinäisyyttä, onnistuvat koulussa paremmin ja voivat harrastaa monipuolisemmin kuin vähävaraisista perheistä tulevat nuoret.

Turvatalon ruokapöydän ääressä nuoret kertovat, millaista tukea he kaipaavat. Olipa kyse arjen hetkellisistä kolhuista tai perheen köyhyydestä, nuoret ovat kiitollisia saamastaan inhimillisestä tuesta.

”Jälkeenpäin oon ajatellu, että mitähän mulle nyt kuuluisi, jollen olisi soittanu turviksen summeria”, kertoo turvatalolta apua saanut nuori.

Kuva: Joonas Brandt

infokuva

Teksti: Leena Suurpää, Nuorten turvatalotoiminnan johtaja, Suomen Punainen Risti

Mitä mieltä sinä olet?